Tänään kävin myös maastossa ja voin kertoa ettei mikään muu poista miun stressiä niin hyvin kuin hevose selkään nouseminen. Siinä on joku taika,koska samalla hetkellä kun laitan jalan jalustimeen ja ponnistan hevosen selkään niin kaikki unohtuu. On vaan mie ja hevonen. :) Sitä on erittäin vaikea selittää, mutta tunnen muutaman ihmisen, joille tulee smanlainen olotila joko ratsastamisesta tai muusta harrastuksesta. Pitäisi alkaa käymään tunneilla myös paikallisessa ratsastuskoulussa, jota minulle suositeltiin. Kohan tässä vähä saan tietoon työvuoroja, ja näen rahatilanteeni niin sitten sinne koululle tunneille. Vuoden alusta pitäisi liittyä seuraan jäseneksi, jos haaveilen kilpailevani joskus. Haaveena olisi kilpailla ensi keväänä tai viimeistään kesänä, joten tässä on työnsarkaa. Luultavasti kilpailen estekisoissa, koska koulu on muutenkin vieraampi maanperä minulle. Mutta katsellaan. :)
Ja jee, miun kynnet näyttää olevan jotenkin yhteistyöhaluisia,koska ne on ksvaneet hyvin ja ei oo katkenneet, tää on vaan niin ihna tunne,kun on saanut omat kynnet pitkiksi ja ne katkee heti. :) Tietysti haluisin näistä vielä hieman pidemmät,mutta täytyy olla tyytyväinen näihin mitä on. <3
Ja joo ens kuun alussa meen kampaajalle. Tarkotuksena on ottaa koko väri pähän ja st vaaleita raitoja. Saa nähä millaseen tulokseen päästään, jännityksellä odotan. :)
Nyt pitäisi varmaan lähtee tonne sateeseen ja kauppaan, jotta saa jotain ruokaa tehtyä, ja loppuillan voikin vain rentoutua lukemalla ja ehkä hieman hoitamalla kynsiäni;)
